Tällä päivämäärällä 28.11.1985 ravintola Karhun Kruunussa Reijo “Retsa” Viljanen, Heikki Kuuri-Riutta, Alpo Ahtola, Martti Lamminen sekä Orwo Rekola kokoontuivat perustamaan pesäpallon erikoisseuran, joka sai nimekseen Pesäkarhut.
Ulasoorin Karhujen pesäpallojaostosta omaksi seurakseen erkaantunut Pesäkarhut on monien vaiherikkaiden vuosien kautta vakiinnuttanut paikkansa Suomen pesäpallon kestomenestyjänä.
Naapurikunnassa toimineen Ulvilan Pesä-Veikkojen naisten SM-mitalit vuosina -79 ja -80 valoivat uskoa siihen, että satakuntalaisella naispesäpalloilulla on mahdollisuuksia myös valtakunnallisella tasolla. Pesäkarhujen perustamisen jälkeen ennakkoluulottomasti ja koko sydämellään toimineet seura-aktiivit loivat pohjan seuralle, joka uskalsi tähdätä korkealle, vaikka naisten pesäpallon mahdollisuuksia Porissa epäiltiinkin.
Menestys ei tule yhdessä yössä, mutta sitkeän ja määrätietoisen työnteon, intohimoisten ihmisten ja ajoittaisten riskienkin ottaminen kantoi vuosien varrella hedelmää, josta Pesäkarhut ja satakuntalainen pesäpalloyleisö saavat nykyisin nauttia.
Alkuaikoina Porissa pesäpallo ja Pesäkarhut henkilöityivät vahvasti Viljaseen sekä Päivi Pessi-Järvenpäähän, joita toisinaan tituleerataan Pesäkarhujen isäksi ja äidiksikin. Urheiluseuran pyörittäminen menestyksekkäästi 40 vuosikymmenen ajan vaatii kuitenkin huikean määrän niin työntekijöitä, talkoolaisia, yhteistyökumppaneita, valmentajia, pelaajia ja muita seura-aktiiveja.
Poriin onkin syntynyt upea pesäpallokulttuuri ja porilainen yleisö on ollut Pesäkarhujen sydän joka tunnetaan läpi Suomen. Porin pesäpallostadionilla, Huikoo Areenalla, tunnelma on usein sähköinen ja Pesäkarhujen yleisömäärät ovat joka vuosi olleet huippuluokkaa, jopa muihin palloillusarjoihin verrattuna.
Naisten Superpesiksessä Pesäkarhut on pelannut yhtäjaksoisesti vuodesta -96 lähtien ja seuran ensimmäistä SM-mitalia vuonna 2001 juhlittiin antaumuksella. Pidot vain paranivat seuraavana vuonna kun pronssinen mitali kirkastettiin suoraan kultaiseen ja mestaruusjuhlat käynnistivät Porissa ennennäkemättömän pesäpallobuumin.
Seuran juniorimäärä kasvoi ensimmäisen mestaruuden jälkeen räjähdysmäisesti ja vaikka juniorivirta onkin 2000-luvun alun jälkeen tasaantunut, liikuttaa Pesäkarhut joka vuosi yli 300 junioria ja kokonaislisenssimäärä oli tänäkin vuonna nousi yli 600:n.
Pesäkarhujen alkuaikoina pelaajia värvättiin kouluista ja muilta paikkakunnilta, mutta nykyisin seuran omia kasvatteja löytyy niin omassa edustusjoukkueessa, kuin ympäri Suomen pesäpalloseurojen. Pitkään pelkäksi naispesäpalloseuraksi profiloitununeeseen Pesäkarhuihin on alkanut myös virrata innokkaita poikia ja nykyisin sekä tyttö- että poikajoukkueita löytyy aina G-ikäisistä pikkujunnuista B-ikäisiin nuoriin urheilijoihin saakka.
Pesäkarhujen 40v. juhlavuosi on kunnianosoitus kaikille pelaajille, valmentajille, yhteistyökumppaneille, taustajoukoille ja faneille, jotka ovat tehneet Pesäkarhuista sen mitä se tänään on: Porin ylpeyden ja suomalaisen pesäpallon kestomenestyjän. Samalla se on lupaus tulevasta. Pesäkarhut jatkaa menestymisen kulttuuria ja kasvattaa uusia, tulevaisuuden menestyviä urheilijoita.
Kiitos, että juhlit kanssamme Pesäkarhujen 40-vuotista tarinaa! Menneisyys antaa syyn olla ylpeä ja tulevaisuus lupaa uusia hetkiä, joista syntyy seuraavat luvut Porin pesäpallon historiassa.
Linkkejä:
- www.pesakarhut.fi/seura
- Minun Pesäkarhuni: Reijo “Retsa” Viljanen
- www.fi.wikipedia.org/wiki/Porin_Pes%C3%A4karhut
- www.satakunnankansa.fi/urheilu/art-2000007219599.html
- www.avecmedia.fi/bisnes/pesakarhut-pikkuseura-kasvoi-yleisomagneetiksi-kulmakivena-on-ajatus-jota-suomessa-ei-usein-toteuteta
- www.superpesis.fi/ajankohtaista/superpesis-pesakarhut-jatkaa-hienoa-tarinaa-naisten-ensimmainen-pesapallomestaruus-ratkaistiin-jo-90-vuotta-sitten
