Pori – Mynämäki päättyi vieraiden voittoon 0-2 (4-5 ja 0-6)
Peli oli miehille ensimmäinen tappio kuluvalla kaudella. Peli aloitettiin räväkästä turhia säästelemättä ja ensimmäisen vuoroparin jälkeen Pori johti juoksuin 4-0. Se mitä tämän jälkeen tapahtui sisäpelaamisessa on vielä arvoitus. Ensimmäisen vuoroparin jälkeen sisäpelaaminen lamaantui täysin. Tämän jälkeen ei onnistunut mikään, 3 lyöjää 3 paloa toisessa vuoroparissa. Palot tehtiin omien virheiden takia jonka seurauksena lyönnit joko epäonnistuivat suoraan vastustajalle taikka menivät laittomiksi. Tämä muutti koko pelin kulun.
Sama jatkui lähinnä koko ensimmäisen jakson ja tottakai heikko esitys sisäpelissä tarttuu ulkopelaamiseen. Helpot kiinniotot vaihtuivat vaikeiksi, pallo pomppi räpylästä eikä pallokaan tarttunut heti paljaaseen käteen. Joukkuelaji jossa pelaajan merkitys korostuu, jokaisella on huonoja päiviä ja tottakai pyritään eliminoimaan se että se ei tartu muihin ja tarvittaessa väistyy ja antaa tilaa niille jotka omaavat sinä päivänä sen luonnollisen pelaamisen, mutta pelissä ei ollut ainoastaan yksi vaan puolijoukkuetta joka ei ollut siinä pelissä oma itsensä.
Me tehtiin vastustajasta hyviä omalla toiminnallamme. Jokainen pesäpalloa seuraava tietää miten yleistä ja harmittavaa tämä on.
Toinen jakso sujui ulkopelin osalta paremmin pienten vaihtojen takia, mutta sisäpelaaminen pysyi yhtä takkuisena kuin ensimmäisessäkin jaksossa. Oli ihan sama kuka oli lyöntivuorossa niin 2 paloa taululla heti 2-3 lyöjän jälkeen? Kyllä, näin mentiin ja saatiin kyllä kotiutustilanteita mutta useaan otteeseen jouduttiin pelaamaan tilanteet 2 paloa taululla ja paine antaa voimansa siinä että palloon osuminen oli tolppasyötöstä hankalaa juuri oikealla hetkellä… Parin kärkipelaajan loukkaantuminen pelin aikana vaikeuttaa myös koko joukkueen suoritusta. Toivottavasti saamme heidät kuntoon lauantain vieraspeliin.
Joukkueemme ei siis ansainneet kyseisiä pisteitä ja pisteet matkasivat ihan oikeaan osoitteeseen.
Pelin jälkeen asiat puitiin läpi ja joka pelaaja löysi ainakin yhden naurettavan virheen jotka pitäisi olla takaraivossa ja itsestään selvyyksiä pelaajalle.
Me emme pelanneet pesäpalloa vastustajaa vastaan, vaan teimme vihollisen itsestämme ja taistelimme sitä vastaan. Ainoa kipinä mikä pysyi ulkokentällä oli kotiyleisö joka kannusti loppuun asti! Kiitos siitä, ja joukkue joka ei ole pelannut yhdessä näin ison yleisön edessä aikaisemmin välittää kiitokset katsojilleen. Tästä pelaajat saivat uutta virtaa ja entistä enemmän halua pelata takaa-ajo asemassa.
Vielä illallakaan en ollut täysin varma mistä surkea pelimme johtui? Huono päivä, paine, liika yritys, raskaat jalat jne. vaikuttavia asioita on monia ja reaktio kasvaa ketjussa nopeasti. Kuumennappa ketjun lenkkiä, niin huomaat että vieressä olevatkin lämpenevät:) Mutta joo, tämä on miettimisen arvoista ja hienoa että tässä kohtaa saamme herätystä tulevalle kaudelle.
Kiitos vielä kerran katsojille ja tuomareille. Kaikinpuolin oli hieno ja kiihkeä ottelu ja toivottavasti saamme nauttia myös jatkossa hienosta säästä ja mahtavista katsojista ja kannattajista.
Tänään lepo ja lauantaina Loimaalle.
Kuullaan ja nähdään,
Jaakko
